Nyrkkeilyjaoston historiaa

Nyrkkeilyn historiaa Lapin Lukossa

Myös nyrkkeily oli niitä lajeja, jotka perustettu Lukko sai perinnöksi Rovaniemen Voimailijoilta, ja lajille oli ehtinyt kertyä jo kunniakkaita perinteitä. Voimailijat otti nyrkkeilyn ohjelmaansa 1936, ja kun pari vuotta myöhemmin Rovaniemellä järjestettiin Lapin mestaruuskilpailut, oli yleisömenestys niin valtava, että lappu oli pantava luukulle. Tällöin Rovaniemelle tuli ensimmäinen piirinmestaruuskin M. Hämäläisen voitettua sarjansa. Sotien jälkeen 1945-46 nyrkkeily koki voimakkaan tulemisen Rovaniemellä, ja vuodet ennen Lukon perustamisesta tietävät kertoa monesta maan kärkeä tavoitelleesta hanskamiehestä. Nimekkäin iskijä oli jo sotavuosina uransa aloittanut ja ensin Karihaaran Karua edustanut Mauri Viisainen, josta tuli moninkertainen mestaruuskisojen mitalimies ja maaottelija. Edustuspaikan Helsingin olympialaisiin hän menetti niukasti Harri Siljanderille, joka sitten kisoissa voitti hopeaa. Viisainen otteli kaikkiaan 24 kv. Ottelua, joista voitti 19 ja hävisi 5, kansallisia hän otteli kaikkiaan 53 voittaen niistä 38. Ennen kuin auto-onnettomuus katkaisi hänen uransa, ehti Viisainen otella siis kaikkiaan 91 ottelua.

Muita nimiä vuosilta 1945-53 ovat mm. Toivo Heiskari, Usko Mikkola, Veikko ja Olavi Rötkönen, Heikki Heikinheimo, Jouko Kärenaho, Gunnar Korhonen, Reino Puro, Jorma Pistokoski, Jouko Loppukaarre, Aarre Lindholm, Eero Mömmö, Kalevi Mömmö, Olli Mylläri, Martti Hollander, Väinö Väisänen ja Antero Ylikokkare - monet heistä ovat sittemmin olleet nyrkkeilyssä mukana koko Lukon toiminnan ajan.

Vuonna 1946 järjestettiin Pohjolan Auton hallissa ennennäkemätön nyrkkeilytempaus, jossa yleisöä oli 3000 henkeä. 1952 oli - kiitos nyrkkeilyyn innostuneen metsäneuvos Jari Sundqvistin - Kursungissa olympiavalmennusleiri, jonka päätteeksi Kansantalossa järjestettiin karsinnat. Niissä oli mukana rovaniemeläisnuorukainen Samuli Puro, joka ei kuitenkaan menestynyt kisoihin saakka.

Rovaniemen nyrkkeily sai muutenkin tunnustusta näihin aikoihin, sillä Veikko Kuusela kutsuttiin tuomariksi Helsingin olympialaisiin. Hänestä tuli myös perustetun Lukon nyrkkeilyjaoston ensimmäinen puheenjohtaja. Tämän jälkeen puheenjohtajan tointa ovat vuorovuosittain hoitaneet pitkään Jouko Kärenaho ja Heikki Heikinheimo, Kärenaho ensin 1954-55, sitten 1960-65 ja vielä 1970-72. Heikinheimo on ollut puheenjohtajana 1956-59 ja 1967. Vilho Puro oli puheenjohtajana 1966 ja Olavi Rötkönen 1968-70.

Nyrkkeilytoiminnan jatkuminen 1953 Lukon puitteissa ei poistanut vuosia vallinnutta harjoitussalin puutetta. Vasta myöhemmin syksyllä saatiin nyrkkeilijöille ilta viikossa käyttöön keskuskoulun salista, mutta sinnekään ei ollut mahdollisuutta kiinnittää esim. päärynäpalloa tai hiekkasäkkiä kehäneliöstä puhumattakaan. Ei siis ihme, että toiminta pakosta jäi melko takapajuiseksi. Mutta yksi merkittävä saavutus voitiin kuitenkin kirjata. Lukon Mauri Viisainen saavutti lopultakin tavoittelemansa Nyrkkeilyliiton mestaruuden. Harjoituksia pidettiin kaksi kertaa viikossa, ja Lukko järjesti - harvinaista kyllä - kisat Lohinivassa. Niihin otti osaa 17 miestä ja mestaruudet yhtä lukuunottamatta tulivat Lukolle. Vasen suora-pokaalin kisoissa sai Erkki Manni. Tämän vuoden keväällä Mauri Viisainen loukkaantui auto-onnettomuudessa joutuen jättämään aktiiviuran.

Vuoden 1956 piirinmestaruuskilpailut pidettiin yhdessä Lappi-seuran kanssa Kemijärven VPK:lla 21.10. Lukkolaisista selvisivät mestareiksi sarjassa alle 48 kg Vilho Puro, 51 kg Lasse Hynynen, 60 kg Erkki Manni, 63,5 kg Kauko Poikela, 71 kg Heikki Heikinheimo ja 75 kg Jouko Kärenaho. Lukko järjesti 11.11. Yhteislyseolla maaottelu- ja pienoismaaottelukarsinnat, joissa oli mukana 24 miestä. Piirin ulkopuolella pidettäviin kilpailuihin eivät lukkolaiset osallistuneen, sillä muualla Pohjois-Suomessa ei kilpailuja järjestetty.

Vuodet 1957-58 sujuivat melkoisen hiljaiselon merkeissä, jos kohta harjoituksia jatke6tiin etenkin pojille ja vähäisemmässä määrin myös kilpailutoimintaa. Vuosi 1958 sujui myös poikanyrkkeilyn merkeissä, mutta saman vuoden syksyllä valmistunut Valistus- ja Urheilutalo antoi nyrkkeilijöillekin uutta uskoa.

Vuonna 1959 toiminta olikin jo huomattavasti vilkkaampaa ja jaosto saattoi vuosikertomuksessaan todeta kiinnostuksen nyrkkeilyurheilua kohtaan huomattavasti nousseen edelliseen vuoteen verrattuna. Harjoituksissa on säännöllisesti ollut noin 10-20 poikaa. Harjoituksia ovat ohjanneet pääasiassa Jouko Kärenaho ja Heikki Heikinheimo sekä heidän poissaollessaan Otto Sarajärvi ja Lasse Hynynen. Harjoitusvälineiden puute on ollut tuntuvana haittana.

Jaosto uskaltautui kuitenkin järjestämään jopa kansainväliset kilpailut, kun taas pm-kilpailut pidettiin Sodankylässä, nekin tosin Lukon järjestäminä. Torniossa13.12. pidetyssä pienoismaaottelussa Jouko Kärenaho sarjassa 81 kg kärsi kyseenalaisen 2-1 tappion Ruotsia edustaneelle J. Lehtoselle, joka on Lukon entisiä kasvatteja. Sarjassa 63,5 kg Otto Sarajärvi voitti selvästi unkarilaissyntyisen Josef Tothin. Sarjassa 57 kg ei Vilho Puro saanut painojaan kuntoon.

1960 jatkettiin samoissa merkeissä, innostusta tuntui riittävän etenkin nuorten keskuudessa. Alkutalvesta järjestettiin jälleen kansainväliset kilpailut, piirinmestaruuskilpailut olivat syksyllä Rovaniemellä ja myös pienoismaaotteluun saatiin edustajia. Piirinmestaruudet korjasivat 51 kg Lasse Hynynen, 60 kg Vilho Puro, 67 kg Teuvo Tapio ja 71 kg Ari Eskelinen sekä alokkaissa 45 kg Heikki Koponen, 48 kg Jouni Lohva ja 60 kg Jouko Vattulainen.

Vuonna 1961 pidettiin harjoituksia Valistustalolla 3 kertaa viikossa. Pojille oli vetäjänä Jouko Vattulainen ja miehille Lasse Hynynen. Ensimmäiset kansalliset pidettiin tammikuun 29 pnä. Marraskuussa Lukko järjesti Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut, jolloin Vilho Puro voitti yleisen 67 kg sekä Jouko Vattulainen alokkaiden 60 kg ja Ari Eskelinen 71 kg. Lukko selvisi SNL:n parhaaksi seuraksi Pohjois-Suomessa. Ari Eskelinen osallistui Oulun ja Kemin kilpailuihin voittaen sarjansa.

Toiminta jatkui 1962 suurinpiirtein samoissa merkeissä, jos kohta suurempia kilpailuja ei nyt järjestettykään. Sensijaan piirinmestaruuskilpailuissa oli peräti 24 osanottajaa eli suurin määrä, mitä Lapin piirissä oli koskaan siihen mennessä ollut. Tavan mukaan Lukko vei tietysti kaikki mestaruudet. Harjoitukset jatkuivat edelleen 3 kertaa viikossa, ja niitä veti Jouko Vattulainen.

Vuonna 1963 päähuomio kiintyi edelleen nuoriin ja seuran järjestämissä kaksissa poikakilpailuissa keväällä olikin 37 osanottajaa. Harjoituksia pidettiin edelleen kolme kertaa viikossa Valistustalolla, ja ohjaajina toimivat Jouko Kärenaho, Heikki Heikinheimo ja Jouko Vattulainen - viimemainittu erityisesti nuoria vetäen.

Vuonna 1964 näkyikin jo jälkeä voimakkaasta poikatoiminnasta. Maaliskuun 29-30 pnä Oulussa pidetyissä Nyrkkeilyliiton poikamestaruuskilpailuissa voittivat sarjansa Arto Ansala (44 kg) ja Matti Rötkönen (46 kg). Huhtikuun 12 pnä oli seuralla omat nuorten ja poikien kilpailut, joissa osanottajia oli Oulusta, Kemistä ja omasta seurasta yhteensä 35. Lukon kansainväliset pidettiin 19 miehen voimalla marraskuun 29 pnä Valistustalolla. Joulukuussa Luulajassa pidetyssä pienoismaaottelussa oli mukana jälleen kolme Lukon poikaa ja tuomarina Heikki Heikinheimo.

Vuoden 1965 piti nyrkkeilyn Kalottiottelun - jollaiseksi pienoismaaotteluiden nimi oli muuttunut - olla jälleen rovaniemellä, mutta kävi aivan samoin kuin kaksi vuotta aikaisemminkin, ruotsalaiset perui9vat ottelun. Näin ei Rovaniemellä suurempia kilpailuja nähty. Sen sijaan Lukkolaiset lähtivät jo kauemmaksikin mitnaottoon hyvällä menestyksellä. Keravalla huhtikuun 18-19 pnä pidetyissä poikien SM-kisoissa Matti Rötkönen voitti sarjan 45kg ja Keijo Viertola oli toinen sarjassa 50kg. Matti Rötkönen voitti sarjansa vielä Luulajassa ja Kiirunassa otellen kauden hyvin, ettei tilille tullut yhtään tappiota. Valmennus seuran puitteissa jatkui entiseen tapaan. Nyrkkeilyliiton nuorten leirillä Kuortaneella kävivät Arto Annala ja Matti Rötkönen.

Vuoden 1966 helmikuussa toteutui lopultakin Kalottiottelun järjestäminen Rovaniemellä. Pohjois-Suomi voitti ottelun ylivoimaisesti 9-1. Lukkolaiset hoitivat suurelta osin tuomaritehtävät ja kehässä hanskat kädessä esiintyi sarjassa 75kg Jouko Vattulainen. Suurkisoissa Helsingissä olivat mukana 43.5kg Erkki Keskipoikela ja 61.4 kg Reino Jaula sijoittuen molemmat kolmansiksi. Seura järjesti pojille leirin Hirvikarissa lokakuun 22-23 pnä ja mukana oli 18 osanottajaa. Matti Rötkönen osallistui nuorten leirille Kuortaneelle.

Vuoden 1967 aikana harjoitustoimintaa jatkettiin entisissä puitteissa, ja kilpailuihin osallistuttiin sikäli kun varat sallivat. Nuorten cup-kilpailusta Rovaniemeltä olisi Tampereella pidettyyn loppukilpailuun päässyt mukaan 7 poikaa, mutta varojen puutteen vuoksi vain Matti Rötkönen lähetettiin. Matti oli mukana myös Kalottiottelussa Kiirunassa, missä suomen joukkuetta johti Heikki Heikinheimo. Seuran omat avoimet kansalliset olivat kesäkuun 4 pnä. Niissä otteli 21 hanskamiestä. Kilpailuihin osallistuttiin lisäksi Jämsässä, Oulussa, Kemissä ja Torniossa. Vuoden syyspuolella harjoitustahti tiivistyi Jouko Vattulaisen johdolla entistä voimaperäisemmäksi.

Matti Rötkönen jatkoi 1968 menestyksekkäitä kilpailuja voittamalla sarjansa ns. Kultahansikas-kilpailuissa ja tulemalla toiseksi nuorten SM-kisoissa. Matti otteli myös voitokkaasti ruotsissa ja niinpä Rovaniemen kaupungin urheilulautakunta nimesikin hänet vuoden parhaaksi voimailulajien urheilijaksi. Myös poikanyrkkeiljät kilpailivat ahkerasti. Antero Hyvönen voitti suomen poikamestaruuden ja Lindholm saavutti hopeasijan.

Vuosi 1969 oli monessakin mielessä merkkivuosi Lukon nyrkkeilylle. Sitten Mauri Viisaisen päivien Lukkolainen nousi jälleen maaottelu kehään. Tämä tapahtui jo 18. 1. Oulussa Eesti-maaottelussa, missä Matti Rötkönen edusti suomea. Kova laihdutus oli kuitenkin vienyt voimat, mikä kostautui kehässä. Jatkossa tuli kuitenkin parempaa. B-mestaruuskilpailuissa Tampereella 9. 2. Rötkönen voitti mestaruuden. Vielä merkittävämpää tapahtui kuitenkin Helsingissä 1-3 yleisissä SM-kisoissa, joissa Lukosta oli tuomarina Jouko Kärenaho. Matti Rötkönen taisteli itsensä loppuotteluun ja saavutti hopeamitalin. Koko vuoden kilpailtiin erittäin ahkerasti. 23. 3. Kiirunassa pidetyssä Kalottiottelussa oli jälleen kolme lukkolaista, Kari Heikkinen, Antero Hyvönen ja Matti Rötkönen. Matti voitti, toisten tilille tuli niukka tappio.

Kilpailumatkat eivät aina olleet onnekkaita. Niinpä 19. 4. Poikien ollessa menossa Kemin-innon kilpailuihin auto Valajaskoskella pyörähti ympäri, mutta siitä huolimatta kisoihin liftattiin. Seuran omat kilpailut 4. 5. Olivat todella komeat. Osanottajia oli peräti 37 eripuolilta suomea, joukossa mm. Olympiakävijä Mauri Saarivainio. Vielä toukokuussa tekivät Kari Heikkinen ja Pekka Rötkönen matkan Kotkaan poikien SM-kisoihin. Monien kovien otteluiden jälkeen tuloksena oli molemmille - etelän yllätykseksi - hopeaa. Syksyllä kilpailukausi jatkui vilkkaana. Jo elokuussa karsittiin miehiä Hartolassa. Matti Rötkönen sijoittui toiseksi. 1-2. 11. Nuorten SM-kisoissa Hyvinkäällä raskassarjalainen Antero Hyvönen sijoittui hopealle. 16. 11. Pidetyissä seuran omissa kilpailuissa oli runsas osanotto, vaikka nimimiehet peruivatkin osanottonsa viimehetkellä. Lukosta kehään nousi peräti 12 poikaa. Kun lapin piirin PM-kisat pidettiin sodankylässä voimailusalissa, oli mukana 20 osanottajaa - kaikki - lukosta. Joulukuun 12 pnä pidetyssä ottelussa Tanska-yhdistetty pohjois-ruotsi / suomi oli edustajana Matti Rötkönen. Kamåppailu käytiin piteossa. Joulukuun 27 pnä Kalottiottelussa olivat mukana Esa Alaiso ja Matti Rötkönen. Vuoden päätökseksi Rötkönen toistamiseen valittiin Rovaniemen parhaaksi voimailu-urheilijaksi. SM-mitaleita kertyi vuodelta 1 kulta (B) sekä 4 hopeaa (yleinen, 1 nuorten ja 2 poikien).

Valmennus tehostui - kuten menestyskin osoittaa - huomattavasti, ja nyt mm. Kesäkausi vietiin läpi ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti järjestämällä mm. Leirejä useampiakin. Seuran valmentajaksi tuli mukaan entisten lisäksi Osmo Pähti. Jonka työ seuraavina vuosina kantoi yhä parempia tuloksia. Kokonaisuutena voidaan vuodesta 1969 todeta, että tänä aikana Lukon nyrkkeilytoiminta kääntyi ratkaisevasti uuteen nousukauteen.

Menestystä tuli Lukolle myös vuonna 1970. Maaliskuun 14-15 pnä oteltiin Rovaniemellä kahtena päivänä. Lauantaina oli Kalottiottelu, jonka Pohjois-Suomi voitti 8-3. Voittoa olivat hankkimassa myös Lukkolaiset Esa Alaiso ja Matti Rötkönen, joista viimemainittu palkittiin parhaana suomalaisena. 28. 2. Oteltiin Helsingissä SM-mitaleista. Sekä Rötkönen ja Alaiso sijoittuivat kunniakkaasti pronssille. Pääsiäisenä Tampereella pidetyissä poikien SM-kisoissa nähtiin, mitä Osmo pähti oli lyhyenkin valmennuskautensa aikana saanut aikaiseksi. Lukko lähetti matkaan peräti 7 poikaa ja saalis oli mahtava: 3 kultaa, 3 pronssia ja yksi neljäs sija. Kultaa voittivat Jouni Tuuliainen, Jouko Vasara ja Pekka Rötkönen sekä pronssia Mauri Rauma, Mikko Törmänen ja Kari Korhonen. SM-mitaleita tuli muitakin, sillä Antero Hyvönen oli nuorten kisoissa sarjassa 81 kg hopealla.

Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Keväällä järjestetty Kalottiottelu ja kv.-kilpailut tyhjensivät seuran kassan ja toivat 3000 mk:n velat. Tämä rajoitti leirien järjestämistä, eikä tarpeellisia välineitä voitu hankkia. Tuulta purjeissa kuitenkin oli Vuosi 1971 oli jälleen maaotteluvuosi Lukon nyrkkeilijöille. Suurkisojen aikana suoritettiin Helsingissä poikien maaottelu Englantia vastaan, ja paikan kamppailuun sarjassa 48 kg raivasi Pekka Rötkönen valkeakoskella pidetyissä karsinnoissa. Itse maaottelussa Lukkolaiselle tuli tappio. Poikien SM-kisoissa Tampereella 4-5. 6. Oli Lukon menestys jälleen hyvä. Mestaruuden voittivat A-pojissa Jouko Vasara (32.5kg) ja Mauri Rauma (63kg) sekä B-pojissa Risto Heikinheimo (48kg). Pronssia sai A-pojissa Jouni Tuuliainen (61kg) ja C-pojissa Kari Korhonen (32.5kg). Muutenkin oli vilkas kilpailukausi ja mm. Kiirunassa oteltiin menestyksekkäästi.

Vuonna 1972 valmennuksesta vastasivat - kuten edellisenäkin - vuotena etupäässä Matti Rötkönen ja Esa Alaiso. Pohjois-suomen mestaruus-kilpailuissa Oulussa Esa Alaiso voitti sarjan 63.5 kg ja Risto Heikinheimo nuorten 51 kg. Oulussa pidettiin myös nuorten SM-kilpailut marraskuun 4-5 päivinä. Pekka Rötkönen (51 kg) ja Jouko Vasara (48 kg) saavuttivat pronssisijat.

1980-luvulla Lukon nyrkkeilytallin lippua pitivät Pekka Rötkösen ja Timo Kenttälän valmennuksessa korkealla mm. sellaiset nimet, kuin Jyrki Vierelä, Jukka Heikkinen ja Jukka Rouvinen. Vuosikymmenen parhaina saavutuksina voidaan pitää vuoden 1981 Jämsänkoskella saavutettua Suomen parhaan poikanyrkkeilyseuran titteliä. Seura voitti tällöin poikapäivillä (poikien SM-kilpailut) 7 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssista mitalia. Vähintään samaan kategoriaan voidaan lukea Jukka Rouvisen A-junioreiden EM-pronssi Tampereelta ja Jyrki Vierelän A-junioreiden MM-pronssi Havannasta.

1990-luvulla seura on kutistunut viisi jaostoa (nyrkkeily, paini, koripallo, luistelu ja yleisurheilu) käsittäväksi yleisseuraksi . Nyrkkeilyn yleisen sarjan SM-mitaleita Lukolle on menneellä vuosikymmenellä tuoneet Vesa Rajala ( hopea, 1992, + 91 kg ), Mathias Kolehmainen ( pronssi, 1999, 48 kg ) ja Markus Riipi ( pronssi, 1999, 75 kg ). Valmennuksesta ovat 90-luvulla vastanneet Pentti Puuronen (90-luvun alkupuolella) ja Ari Sirviö.

Uudelle vuosituhannelle seuran nyrkkeilyjaosto lähtee luottavaisin mielin ja hyvään kansalliseen sekä kansainväliseen menestykseen uskoen. Seuran riveissä harjoittelee useita lupaavia nyrkkeilijöitä, joilta voidaan odottaa huikeaa menestystä nyrkkeilyssä jos vain intoa ja mielenkiintoa riittää.

"Pahoittelemme jos historiikkiin on eksynyt asiavirheitä. Seuran toimihenkilöt ottavat mielellään vastaan oikaisuja ja lisätietoja jaostomme ja seuramme historiasta."